torstai 28. toukokuuta 2009

Viimeisiä päiviä saarella


Gloversilla edelleen. Becky sanoi että ei meidän tarvitse vielä lähteä ja mehän jäätiin sitten vielä kolmanneksi viikoksi. Tällä viikolla saarella ei ole montaa asukkia, täällä on mukavan rauhallista. Me muutettiin veden päällä olevaan cabanjaan Teemun kanssa, siellä käy tuuli mukavasti. Viime päivät ovat olleet tosi kuumia! Ja merivesi on virkistävät 28 astetta :).

Warren, Beckyn poika kertoi eräs ilta meille kalatarinoitaan. Poika on asunut saarella koko elämänsä ja tarinat olivat melkoisia! Kuulimme mm. rauskusta joka hyppäsi veneeseen ja rikkoi veneen moottorin, haista, joka melkein haukkasi räpylöistä kiinni kun Warren oli harppuunakalastamassa ja serkun lähes irronneista sormista kun kala on napannut kiinni ja lukittanut hampaansa lihaan. Tarinoita riitti ja niitä oli kiva kuunnella. Warren on onnellinen kalamies ja sanoikin elämästään saarella: Everyday I am just trying to figure out new ways of catching big fish!

Kalathan täällä ovat melkoisen kokoisia. En koskaan ole nähnyt, kuinka isot kalat hyppivät niin korkealle! Rauskuja näkyy ihan rannasta. Välillä säikähdän, kun snorklatessa ilkeän näköinen ja iso barracuda tulee vastaan. Ja isolla tarkoitan yli metrin mittaista. Mutta ne vaan mulkaisee ja jatkaa matkaansa.Warren vie halukkaita kalastamaan veneellään ja saalis on aina uskomaton läjä kalaa. Ja just niitä metrisiä vonkaleita. Illalla kun kaloja putsataan laiturilla, hait tulevat rantaan syömään.

Viime yönä nukuin riipparissa ja heräsin kun koko cabanja heilui! Säikähdin, mutta Teemu sanoi ulkona vain tuulevan kovasti. Jatkoimme unia. Aamulla kuulin, että Hondurasissa oli 7.1 richterin maanjäristys, joka heilutti myös meidän mökkiä.. Ilmeisesti suuria henkilövahinkoja ei ole sattunut, mutta myös Belizessä on taloja sortunut. Tsunamivaroitus oli jo otettu pois, kun aamulla heräsin ja kuulin uutiset. Hurjaa! Minä olen kokenut maanjäristyksen! Muuten päivä jatkui ihan tavalliseen tapaan, vedessä puljaten.

Ensi viikolla meidän viisumi loppuu täällä Belizessä ja on aika jatkaa matkaa. Tämä saari ja sen asukkaat jäävät mieleeni. Ja joku päivä kun Suomessa taas stressaan elämääni, palaan mielessäni takaisin tänne. Helppoon elämään, kalojen ja korallien valtakuntaan.

1 kommentti:

Safiiri kirjoitti...

Tosi hyvin kirjoitettu! Elävästi ja mielenkiintoisesti... pystyi näkemään, kuvittelemaan ja tuntemaan noi jutut. Hyvä! Ja kuulostaa kyllä ainutlaatuiselta kokemukselta kaikkinensa. :)